Itämeri tarvitsee osaavia naisia

Tekniikan alalla paiskitaan töitä puhtaamman Itämeren puolesta.

Teksti Marjo Pajunen

Vapaaehtoinen auttaa tositilanteessa

”Liityin WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin, sillä halusin tehdä jotain konkreettista Itämeren hyväksi. Innokkaana veneilijänä saaristo on minulle rakas, mutta viimeaikoina Itämereltä on kuulunut huonoja uutisia. Vapaaehtoistyöntekijät toimivat viranomaisten apuna öljyturman sattuessa. Vapaaehtoistyö on antoisaa, eikä vie paljoa aikaa. Olen osallistunut harjoituksiin, joissa suojavaatteet päällä, hihat ja lahkeet teipattuna, opettelimme toimintaa tositilannetta varten. Toivottavasti sellaista ei koskaan tapahdu”.

Ulla Rintala, 25

Opiskelija, tekniikan yo

Vapaaehtoistyöntekijä, WWF

Rehevöityminen kuriin kosteikoilla

”Kosteikkojen perustaminen on tehokas tapa vaikuttaa rehevöitymiseen, joka on Itämeren suurin ongelma. Kosteikot lisäävät ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, sekä vähentävät pelloilta sade- ja sulamisvesien mukana valuvien ravinteiden kulkeutumista lähivesistöihin ja Itämereen. Kosteikon kyky pidättää ravinteita perustuu veden viipymän kasvattamiseen. Valitettavasti 90 % Itämeren maatalousalueiden kosteikoista on kuivattu. Työssäni etsin kohteita kosteikoille: suuntana on vanhojen palauttaminen, myös uusia kosteikkoja perustetaan joutomaille”.

Elina Erkkilä, 26

Ympäristösuunnittelija (amk)

Projektikoordinaattori, WWF:n Merenneito-projekti

Tehokas valvonta ehkäisee öljypäästöjä

”Vastaan Suomen osalta Itämeren öljypäästöjen lento- ja satelliittivalvonnasta. Öljyvahingot ovat suuri riski Itämerellä, jossa veden vaihtumiseen menee 30 vuotta. Käytännön työ tehdään yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa. Olen ollut myös kehittämässä karttapalveluohjelmistoja, jotka paikantavat päästöt. Vuosittain tapahtuu tahallisia päästöjä, syinä tekniset ongelmat, ajan säästö satamissa ja valitettavasti myös piittaamattomuus. Kansainvälisen yhteistyön ja tehokkaan valvonnan voimin ennaltaehkäisemme öljypäästöjä”.

Kati Tahvonen, 28

Tutkimusinsinööri, Suomen ympäristökeskus

Fosforinpoisto puhdistaa Pietarin jätevedet

”Jäteveden puhdistus on tehokkain tapa vähentää ravinnekuormitusta, joka rehevöittää Itämerta. Säätiöllä on projektit käynnissä Pietarin kolmessa suurimmassa jätevedenpuhdistamossa: kemiallisella fosforinpoistolla vähennämme jätevesien mukana mereen päätyvää fosforia merkittävästi. Toiminta naapurimaiden kanssa on keskeistä; Pietarista puhdistamme liki 1000 tonnia fosforia vuodessa. Tulevaisuuden tavoite on puhdistaa 1000 tonnia fosforia Puolan jätevesistä ja toimia myös Kaliningradissa ja Baltian maissa. On ilahduttavaa huomata, että ympäristötietoisuus on lisääntynyt myös Itä-Euroopan maissa”.

Marjukka Porvari, 37

VTM

Johtaja, Meriympäristölinja, John Nurminen säätiö

Kansainvälinen yhteistyö minimoi onnettomuusriskit

”Viime vuosina huomattava liikenteen kasvu Itämerellä on nostanut myös onnettomuusriskiä. Kansainvälinen yhteystyö on ehdoton edellytys saada aikaan tuloksia Itämeren suojelussa. Työssäni osallistun kansainvälisen merenkulkuorganisaatio IMO:n ja EU:n kokouksiin, joissa annetaan aluksia, liikennöintiä ja päästöjen vähennystä koskevia sitovia määräyksiä. Huomioimalla Itämeren erityisolosuhteet, valvomalla merenkulkijoiden ammattitaitoa, sekä kehittämällä turvallisuusjärjestelmiä, riskit pystytään minimoimaan. Tekniikan tehostuminen auttaa vähentämään päästöjä”.

Päivi Yrjönen, 30

KTM, VTM

Sihteeri/Merenkulkulaitoksen kansainväliset asiat